Mitä meistä jää?
Minna Canthin muisto. Se on asia, jonka parissa olen viime viikkoina ahkeroinut. Minna Canthin vaikutus aikalaisiin oli voimakas, mutta kiinnostavaa on, kuinka hänen muistonsa on kantanut aina meidän päiviimme. Tästä kertoo muutaman vuoden takainen juhlinta, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 175 vuotta. Minna Canthin aateperinnön ytimessä on rohkeus: rohkeus nostaa esiin epäkohtia ja puhua sivistyksen,…
Älykäs yliopisto
Oulun yliopistossa strategiassa korostetaan yliopiston roolia älykkäämmän maailman luomiseksi: ”tuotamme osana kansainvälistä tiedeyhteisöä uutta tieteellistä tietoa ja siihen perustuvia ratkaisuja sekä koulutamme tulevaisuuden suunnannäyttäjiä kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi.” Voimme varmasti kaikki sitoutua tähän tavoitteeseen – omasta tieteenalasta sitten riippuu, miten kukin älykkään ihmisyyden ja maailman hahmottaa. Älykkyyden ja yliopiston yhteyttä voi lähestyä myös…
Hyvää akateemista johtamista etsimässä
”Hyvä akateeminen johtaja on inspiroiva, luottaa muihin ja on itse luotettava”, esittää Oulun yliopiston Science Leadership koulutukseen vuonna 2021 osallistunut Jarkko Koivunen. Acatiimin uusimmassa numerossa 5/2021, josta sitaattikin löytyy, käsitellään olennaisia kysymyksiä yliopiston johtamisesta, ja lehden juttuja lukiessa mieleen nouseekin kysymys, minkälainen ”herraonni” meitä Oulun yliopistossa eri johtamisen tasoilla kannattelee. Omalla akateemisella urallani eri yliopistoissa…
Oma pöytä ja muuta työhyvinvointia
Kirjailija Virginia Woolfin ajatus omasta huoneesta naisten intellektuaalisen työn edellytyksenä on varmasti monille tuttu. Kun 2000-luvun alkuvuosina työstin kollegoideni kanssa kokoomateosta suomalaisten naisten panoksesta maamme historiankirjoituksen historiassa, jouduimme toteamaan, että Suomessa useimmilla historiaa tutkineilla naisilla resurssit olivat vaatimattomammat. Valtaosalle työrauhan toi oma pöytä. Siksi kokoomateoksemme nimeksi tulikin Oma pöytä. Naiset historiankirjoittajina Suomessa (2005). Kysymys omasta…
Miksi ihmistieteiden edustaja yliopiston hallitukseen?
”Hyvä humanistinen tutkimus on sivistyksemme perustutkimusta. Se on kulttuuriperintömme, perusarvojemme ja ihmisyytemme kartoitusta ja analysointia. … Ilman sitä olemme juurettomia, perinnöttömiä. Se tarjoaa tuleville sukupolville alustan, jolta jatkaa.” Tähän tapaan Björn Wahlroos luonnehtii humanististen tieteiden merkitystä Ilkka Niiniluodon ja Tuomas Heikkilän teoksessa Humanistisen tutkimuksen arvo (2016). Niiniluoto ja Heikkilä kartoittivat kirjaansa varten suomalaisvaikuttajien näkemyksiä humanistisen…
Mikä ihmeen yliopistoilmastonmuutos 2021?
Miksi yliopistoilmastonmuutos? Hyvään tutkimukseen ja opetukseen kuuluvat kriittisyys, loogisuus, moninäkökulmaisuus ja jatkuva osallistuminen keskusteluun. Hyvä akateeminen ilmasto on kriittinen, looginen, moninäkökulmainen ja sallii debatin eli keskustelun. Sellaisen ilmapiirin arvoihin kuuluu uuden luominen, vastuun kantaminen, yhdessä onnistuminen ja kestävemmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseen osallistumiseen. Valitettavasti yliopistossamme on demokratiavajetta ja moraalikatoa, joka näkyy luottamuspulana. Konkretiaa? Tutkijaopettajille…
Tilaa uutiskirje
Anna sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet kirjoitukset suoraan sähköpostiisi
Yliopistoilmastonmuutos2021 